-
W empik go
Monte-Criston kreivi - ebook
Format ebooka:
EPUB
Format
EPUB
czytaj
na czytniku
czytaj
na tablecie
czytaj
na smartfonie
Jeden z najpopularniejszych formatów e-booków na świecie.
Niezwykle wygodny i przyjazny czytelnikom - w przeciwieństwie do formatu
PDF umożliwia skalowanie czcionki, dzięki czemu możliwe jest dopasowanie
jej wielkości do kroju i rozmiarów ekranu. Więcej informacji znajdziesz
w dziale Pomoc.
Multiformat
E-booki w Virtualo.pl dostępne są w opcji multiformatu.
Oznacza to, że po dokonaniu zakupu, e-book pojawi się na Twoim koncie we wszystkich formatach dostępnych aktualnie dla danego tytułu.
Informacja o dostępności poszczególnych formatów znajduje się na karcie produktu.
Format
MOBI
czytaj
na czytniku
czytaj
na tablecie
czytaj
na smartfonie
Jeden z najczęściej wybieranych formatów wśród czytelników
e-booków. Możesz go odczytać na czytniku Kindle oraz na smartfonach i
tabletach po zainstalowaniu specjalnej aplikacji. Więcej informacji
znajdziesz w dziale Pomoc.
Multiformat
E-booki w Virtualo.pl dostępne są w opcji multiformatu.
Oznacza to, że po dokonaniu zakupu, e-book pojawi się na Twoim koncie we wszystkich formatach dostępnych aktualnie dla danego tytułu.
Informacja o dostępności poszczególnych formatów znajduje się na karcie produktu.
Multiformat
E-booki sprzedawane w księgarni Virtualo.pl dostępne są w opcji
multiformatu - kupujesz treść, nie format. Po dodaniu e-booka do koszyka
i dokonaniu płatności, e-book pojawi się na Twoim koncie w Mojej
Bibliotece we wszystkich formatach dostępnych aktualnie dla danego
tytułu. Informacja o dostępności poszczególnych formatów znajduje się na
karcie produktu przy okładce. Uwaga: audiobooki nie są objęte opcją
multiformatu.
czytaj
na tablecie
Aby odczytywać e-booki na swoim tablecie musisz zainstalować specjalną
aplikację. W zależności od formatu e-booka oraz systemu operacyjnego,
który jest zainstalowany na Twoim urządzeniu może to być np. Bluefire
dla EPUBa lub aplikacja Kindle dla formatu MOBI.
Informacje na temat zabezpieczenia e-booka znajdziesz na karcie produktu
w "Szczegółach na temat e-booka". Więcej informacji znajdziesz w dziale
Pomoc.
czytaj
na czytniku
Czytanie na e-czytniku z ekranem e-ink jest bardzo wygodne i nie męczy
wzroku. Pliki przystosowane do odczytywania na czytnikach to przede
wszystkim EPUB (ten format możesz odczytać m.in. na czytnikach
PocketBook) i MOBI (ten fromat możesz odczytać m.in. na czytnikach Kindle).
Informacje na temat zabezpieczenia e-booka znajdziesz na karcie produktu
w "Szczegółach na temat e-booka". Więcej informacji znajdziesz w dziale
Pomoc.
czytaj
na smartfonie
Aby odczytywać e-booki na swoim smartfonie musisz zainstalować specjalną
aplikację. W zależności od formatu e-booka oraz systemu operacyjnego,
który jest zainstalowany na Twoim urządzeniu może to być np. iBooks dla
EPUBa lub aplikacja Kindle dla formatu MOBI.
Informacje na temat zabezpieczenia e-booka znajdziesz na karcie produktu
w "Szczegółach na temat e-booka". Więcej informacji znajdziesz w dziale
Pomoc.
Czytaj fragment
Pobierz fragment
Pobierz fragment w jednym z dostępnych formatów
LUB
24,99 zł za tytuł
Tytuł dostępny w abonamencie Empik Go już od 24,99 zł / 30 dni
Sprawdź
Słuchaj i czytaj w abonamencie Go Standard już za 24,99 zł / 30 dni. Subskrypcja Go Standard daje możliwość dodania do biblioteki 3 dowolne tytuły w danym okresie rozliczeniowym (30 dni). Wybierasz z ponad 200 tys. audiobooków, ebooków i podcastów.
Monte-Criston kreivi - ebook
Monte-Criston kreivi on klassinen Alexandre Dumas vanhemman kirjoittama historiallinen seikkailuromaani. Sitä pidetään usein Dumas’n parhaimpiin kuuluvana teoksena ja se esiintyy usein myös kaikkien aikojen parhaimpien romaanien listoilla. Tarinan paikkana ovat Ranska, Italia ja Välimeren saaret vuosina 1814–1838. Seikkailuromaanin tyyliin kirjoitetun tarinan teemoja ovat oikeus, kosto, armeliaisuus ja anteeksianto.
| Kategoria: | Classic Literature |
| Język: | Inny |
| Zabezpieczenie: |
Watermark
|
| ISBN: | 978-83-8176-091-1 |
| Rozmiar pliku: | 3,3 MB |
FRAGMENT KSIĄŻKI
Sisällysluettelo
1. Marseille – Tulo
2. Isä ja poika
3. Katalonialaiset
4. Salaliitto
5. Kihlajaiskemut
6. Prokuraattorin sijainen
7. Kuulustelu
8. Ifin linna
9. Kihlajaispäivän ilta
10. Pieni työhuone Tuileries-palatsissa
11. Korsikalainen ihmissusi
12. Isä ja poika
13. Satapäiväinen keisarikunta
14. Raivoisa vanki ja hullu vanki
15. Numero 34 ja numero 27
16. Italialainen tiedemies
17. Apotin huone
18. Aarre
19. Kolmas taudinkohtaus
20. Ifin linnan hautausmaa
21. Tiboulenin saari
22. Salakuljettajat
23. Monte-Criston saari
24. Lumouksen vallassa
25. Tuntematon
26. Gardin sillan majatalo
27. Kertomus
28. Vankilan luettelot
29. Morrelin kauppahuone
30. Syyskuun viides päivä
31. Italia – Merenkulkija Sindbad
32. Herääminen
33. Roomalaisia rosvoja
34. Odottamaton kohtaaminen
35. La Mazzolata
36. Rooman karnevaali
37. San Sebastianon katakombit
38. Sovittu tapaaminen
39. Pöytätoverit
40. Aamiainen
41. Esittely
42. Bertuccio
43. Talo Auteuilissa
44. Vendetta
45. Verisade
46. Rajaton luotto
47. Harmaat hevoset
48. Ideologiaa
49. Haydée
50. Morrelin perhe
51. Pyramus ja Tisbe
52. Myrkkyoppi
53. Robert Paholainen
54. Kurssinoteerauksia
55. Majuri Cavalcanti
56. Andrea Cavalcanti
57. Aitaus
58. Herra Noirtier de Villefort
59. Testamentti
60. Lennätin
61. Kuinka puutarhuri pääsee persikoita nakertelevista hiiristä
62. Kummitukset
63. Päivälliset
64. Kerjäläinen
65. Perheriita
66. Avioliittoaikeita
67. Kuninkaallisen prokuraattorin työhuone
68. Kesätanssiaiset
69. Tutkimuksia
70. Tanssiaiset
71. Leipää ja suolaa
72. Markiisitar Saint-Méran
73. Lupaus
74. Villefort’in perhehauta
75. Pöytäkirja
76. Andrea Cavalcantin edistysaskelet
77. Haydée
78. Janinasta kirjoitetaan…
79. Mehuvesi
80. Syytös
81. Toimensa jättänyt leipuri
82. Murtovarkaus
83. Jumalan käsi
84. Beauchamp
85. Matka
86. Tuomio
87. Taisteluhaaste
88. Solvaus
89. Yö
90. Taistelupaikalla
91. Äiti ja poika
92. Itsemurha
93. Valentine
94. Tunnustus
95. Isä ja tytär
96. Avioliittosopimus
97. Matkalla Belgiaan
98. "Kellon ja Pullon" majatalo
99. Laki
100. Haamu
101. Myrkyttäjä
102. Valentine
103. Maximilien
104. Danglars’in nimikirjoitus
105. Père-Lachaisen hautausmaa
106. Jako
107. Leijonanluola
108. Tuomari
109. Tuomioistuin
110. Syytöskirjelmä
111. Sovitus
112. Lähtö
113. Menneisyys
114. Peppino
115. Luigi Vampan ruokalista
116. Anteeksianto
117. Lokakuun viides päivä Viiteselitykset1. Marseille – Tulo
Helmikuun 27. päivänä 1815 Notre-Dame de la Garden tähystäjä antoi merkin, että satamaan oli tulossa kolmimasto Pharaon paluumatkallaan Smyrnasta, Triestistä ja Napolista.
Tavalliseen tapaan läksi heti luotsi satamasta, pujahti Ifin linnan ohi ja nousi laivaan Morgionin niemen ja Rionin saaren välillä.
Tavalliseen tapaan täytti myöskin heti utelias joukko Saint-Jeanin linnoituksen rantavallin, sillä laivan tulo oli aina tärkeä tapaus Marseillessa, varsinkin kun laiva, niin kuin oli laita Pharaonin, oli rakennettu, varustettu ja lastattu vanhan Phocéen veistämöllä ja oli erään marseillelaisen laivanvarustajan oma.
Alus pujahti onnellisesti salmesta, jonka joskus tulivuorenpurkaus on muodostanut Caleseragne-saaren ja Jarros-saaren väliin, sivuutti Pomèguen ja läheni kolmine märssypurjeineen, keula- ja mesaanipurjeineen, mutta niin hitaasti ja surullisen juhlallisesti, että uteliaat katsojat alkoivat aavistaa onnettomuuden sattuneen ja kyselivät toisiltaan, mitähän aluksessa oli tapahtunut. Mutta purjehdukseen perehtyneet huomasivat heti, että jos jokin onnettomuus oli tapahtunut, niin se ei ollut kohdannut alusta, sillä se totteli täydellisesti ruoria, sen ankkurit riippuivat paikallaan valmiina laskeutumaan veteen, vantit oli päästetty irti, ja luotsin vieressä, joka valmistautui ohjaamaan Pharaonin Marseillen sataman kapeasta suusta sisään, oli nuori, vilkasliikkeinen ja tarkkasilmäinen mies, joka valvoi aluksen jokaista liikettä ja toisti kaikki luotsin määräykset.
Väkijoukon epämääräinen levottomuus oli siinä määrin tarttunut erääseen katsojaan, että hän ei voinut odottaa aluksen saapumista satamaan, vaan hyppäsi pieneen veneeseen, käski soutaa Pharaonia vastaan ja saavutti sen Réserven lahdelman kohdalla.
Nähdessään miehen tulevan jätti luotsin vieressä seisonut nuori mies paikkansa ja tuli hattu kädessä nojaamaan aluksen laitaa vastaan.
Hän oli noin kahdeksantoista- tai kaksikymmenvuotias mies, pitkä, solakka, mustasilmäinen ja mustatukkainen. Hänen olemuksestaan uhkui rauhallisuutta ja päättäväisyyttä, kuten ainakin ihmisestä, joka on lapsuudestaan asti tottunut taistelemaan vaaroja vastaan.
– Tehän siinä olette, Dantès! huudahti veneessä oleva mies. – Mitä on tapahtunut ja miksi laivassa vallitsee tuollainen alakuloisuus?
– Suuri onnettomuus, herra Morrel, vastasi nuori mies, – suuri onnettomuus, varsinkin minulle. Civita-Vecchian kohdalla menetimme kunnon kapteenimme Leclèren.
– Ja miten on lastin laita? kysyi kiihkeästi laivanisäntä.
– Se on hyvässä kunnossa, herra Morrel, – ja olette varmasti tyytyväinen siinä suhteessa. Mutta kapteeni Leclère parka...
– Mitä hänelle on sitten tapahtunut? kysyi laivanisäntä huomattavasti tyyntyneenä. – Mitä tuolle kunnon kapteenille on tapahtunut?
– Hän on kuollut.
– Pudonnutko mereen?
– Ei, kuollut aivokuumeeseen kärsittyään pelottavan kovia tuskia.
Sitten hän kääntyi laivaväen puoleen:
– Hohoi, kaikki paikoilleen! huusi hän. – Valmiina laskemaan ankkurit!
Laivaväki totteli. Samassa ne kahdeksan, kymmenen merimiestä, jotka olivat laivan väestönä, riensivät jaluksiin, toiset kurenuoriin, toiset rasseihin, toiset keulapurjeen rakkiköysiin, muutamat taas jalustouveihin.
Nuori merimies loi silmäyksen näihin toimiin, ja kun hän huomasi käskyjänsä toteltavan, kääntyi hän jälleen laivanisännän puoleen.
– Ja mitenkä tämä onnettomuus on tapahtunut? kysyi laivanisäntä jatkaen keskustelua siitä, mihin nuori mies sen oli lopettanut.
– Hyvä Jumala, aivan odottamattomalla tavalla. Keskusteltuaan kauan sataman komendantin kanssa kapteeni Leclère lähti Napolista hyvin kiihtyneenä. Vuorokauden päästä tuli kuume. Kolme päivää myöhemmin hän oli kuollut... Panimme tavalliset hautajaiset toimeen, ja hän lepää, kauniisti purjeeseen kiedottuna, kolmenkymmenenkuuden naulan painoinen kuula pään puolessa ja toinen samanlainen jalkopäässä, El Giglio -saaren kohdalla. Me tuomme hänen vaimolleen hänen kunniamerkkinsä ja miekkansa. Kannatti todellakin, jatkoi nuori mies alakuloisesti hymyillen, – sotia kymmenen vuotta englantilaisia vastaan kuollakseen aivan samoin kuin muutkin vuoteessaan.
– Niin, minkä sille voi, herra Edmond, vastasi laivanisäntä, joka näytti yhä enemmän rauhoittuvan, – olemmehan kaikki kuolevaisia, ja täytyyhän vanhojen tehdä tilaa nuoremmille, sillä eihän heillä muuten olisi mahdollisuutta edistyä virassa. Ja koska vakuutatte lastin olevan...
– Hyvässä kunnossa, herra Morrel, sen voin taata. Tämä matka tuottaa teille voittoa vähintään kaksikymmentäviisituhatta frangia.
Kuljettiin juuri pyöreän tornin ohitse.
– Valmiina laskemaan kaikki purjeet! huusi nuori merimies. – Pitäkää kiirettä!
Käsky pantiin täytäntöön melkein yhtä täsmällisesti kuin sotalaivassa.
– Purjeet alas!
Tämä on ilmainen näyte. Jatka antamalla kirjan koko versio.
1. Marseille – Tulo
2. Isä ja poika
3. Katalonialaiset
4. Salaliitto
5. Kihlajaiskemut
6. Prokuraattorin sijainen
7. Kuulustelu
8. Ifin linna
9. Kihlajaispäivän ilta
10. Pieni työhuone Tuileries-palatsissa
11. Korsikalainen ihmissusi
12. Isä ja poika
13. Satapäiväinen keisarikunta
14. Raivoisa vanki ja hullu vanki
15. Numero 34 ja numero 27
16. Italialainen tiedemies
17. Apotin huone
18. Aarre
19. Kolmas taudinkohtaus
20. Ifin linnan hautausmaa
21. Tiboulenin saari
22. Salakuljettajat
23. Monte-Criston saari
24. Lumouksen vallassa
25. Tuntematon
26. Gardin sillan majatalo
27. Kertomus
28. Vankilan luettelot
29. Morrelin kauppahuone
30. Syyskuun viides päivä
31. Italia – Merenkulkija Sindbad
32. Herääminen
33. Roomalaisia rosvoja
34. Odottamaton kohtaaminen
35. La Mazzolata
36. Rooman karnevaali
37. San Sebastianon katakombit
38. Sovittu tapaaminen
39. Pöytätoverit
40. Aamiainen
41. Esittely
42. Bertuccio
43. Talo Auteuilissa
44. Vendetta
45. Verisade
46. Rajaton luotto
47. Harmaat hevoset
48. Ideologiaa
49. Haydée
50. Morrelin perhe
51. Pyramus ja Tisbe
52. Myrkkyoppi
53. Robert Paholainen
54. Kurssinoteerauksia
55. Majuri Cavalcanti
56. Andrea Cavalcanti
57. Aitaus
58. Herra Noirtier de Villefort
59. Testamentti
60. Lennätin
61. Kuinka puutarhuri pääsee persikoita nakertelevista hiiristä
62. Kummitukset
63. Päivälliset
64. Kerjäläinen
65. Perheriita
66. Avioliittoaikeita
67. Kuninkaallisen prokuraattorin työhuone
68. Kesätanssiaiset
69. Tutkimuksia
70. Tanssiaiset
71. Leipää ja suolaa
72. Markiisitar Saint-Méran
73. Lupaus
74. Villefort’in perhehauta
75. Pöytäkirja
76. Andrea Cavalcantin edistysaskelet
77. Haydée
78. Janinasta kirjoitetaan…
79. Mehuvesi
80. Syytös
81. Toimensa jättänyt leipuri
82. Murtovarkaus
83. Jumalan käsi
84. Beauchamp
85. Matka
86. Tuomio
87. Taisteluhaaste
88. Solvaus
89. Yö
90. Taistelupaikalla
91. Äiti ja poika
92. Itsemurha
93. Valentine
94. Tunnustus
95. Isä ja tytär
96. Avioliittosopimus
97. Matkalla Belgiaan
98. "Kellon ja Pullon" majatalo
99. Laki
100. Haamu
101. Myrkyttäjä
102. Valentine
103. Maximilien
104. Danglars’in nimikirjoitus
105. Père-Lachaisen hautausmaa
106. Jako
107. Leijonanluola
108. Tuomari
109. Tuomioistuin
110. Syytöskirjelmä
111. Sovitus
112. Lähtö
113. Menneisyys
114. Peppino
115. Luigi Vampan ruokalista
116. Anteeksianto
117. Lokakuun viides päivä Viiteselitykset1. Marseille – Tulo
Helmikuun 27. päivänä 1815 Notre-Dame de la Garden tähystäjä antoi merkin, että satamaan oli tulossa kolmimasto Pharaon paluumatkallaan Smyrnasta, Triestistä ja Napolista.
Tavalliseen tapaan läksi heti luotsi satamasta, pujahti Ifin linnan ohi ja nousi laivaan Morgionin niemen ja Rionin saaren välillä.
Tavalliseen tapaan täytti myöskin heti utelias joukko Saint-Jeanin linnoituksen rantavallin, sillä laivan tulo oli aina tärkeä tapaus Marseillessa, varsinkin kun laiva, niin kuin oli laita Pharaonin, oli rakennettu, varustettu ja lastattu vanhan Phocéen veistämöllä ja oli erään marseillelaisen laivanvarustajan oma.
Alus pujahti onnellisesti salmesta, jonka joskus tulivuorenpurkaus on muodostanut Caleseragne-saaren ja Jarros-saaren väliin, sivuutti Pomèguen ja läheni kolmine märssypurjeineen, keula- ja mesaanipurjeineen, mutta niin hitaasti ja surullisen juhlallisesti, että uteliaat katsojat alkoivat aavistaa onnettomuuden sattuneen ja kyselivät toisiltaan, mitähän aluksessa oli tapahtunut. Mutta purjehdukseen perehtyneet huomasivat heti, että jos jokin onnettomuus oli tapahtunut, niin se ei ollut kohdannut alusta, sillä se totteli täydellisesti ruoria, sen ankkurit riippuivat paikallaan valmiina laskeutumaan veteen, vantit oli päästetty irti, ja luotsin vieressä, joka valmistautui ohjaamaan Pharaonin Marseillen sataman kapeasta suusta sisään, oli nuori, vilkasliikkeinen ja tarkkasilmäinen mies, joka valvoi aluksen jokaista liikettä ja toisti kaikki luotsin määräykset.
Väkijoukon epämääräinen levottomuus oli siinä määrin tarttunut erääseen katsojaan, että hän ei voinut odottaa aluksen saapumista satamaan, vaan hyppäsi pieneen veneeseen, käski soutaa Pharaonia vastaan ja saavutti sen Réserven lahdelman kohdalla.
Nähdessään miehen tulevan jätti luotsin vieressä seisonut nuori mies paikkansa ja tuli hattu kädessä nojaamaan aluksen laitaa vastaan.
Hän oli noin kahdeksantoista- tai kaksikymmenvuotias mies, pitkä, solakka, mustasilmäinen ja mustatukkainen. Hänen olemuksestaan uhkui rauhallisuutta ja päättäväisyyttä, kuten ainakin ihmisestä, joka on lapsuudestaan asti tottunut taistelemaan vaaroja vastaan.
– Tehän siinä olette, Dantès! huudahti veneessä oleva mies. – Mitä on tapahtunut ja miksi laivassa vallitsee tuollainen alakuloisuus?
– Suuri onnettomuus, herra Morrel, vastasi nuori mies, – suuri onnettomuus, varsinkin minulle. Civita-Vecchian kohdalla menetimme kunnon kapteenimme Leclèren.
– Ja miten on lastin laita? kysyi kiihkeästi laivanisäntä.
– Se on hyvässä kunnossa, herra Morrel, – ja olette varmasti tyytyväinen siinä suhteessa. Mutta kapteeni Leclère parka...
– Mitä hänelle on sitten tapahtunut? kysyi laivanisäntä huomattavasti tyyntyneenä. – Mitä tuolle kunnon kapteenille on tapahtunut?
– Hän on kuollut.
– Pudonnutko mereen?
– Ei, kuollut aivokuumeeseen kärsittyään pelottavan kovia tuskia.
Sitten hän kääntyi laivaväen puoleen:
– Hohoi, kaikki paikoilleen! huusi hän. – Valmiina laskemaan ankkurit!
Laivaväki totteli. Samassa ne kahdeksan, kymmenen merimiestä, jotka olivat laivan väestönä, riensivät jaluksiin, toiset kurenuoriin, toiset rasseihin, toiset keulapurjeen rakkiköysiin, muutamat taas jalustouveihin.
Nuori merimies loi silmäyksen näihin toimiin, ja kun hän huomasi käskyjänsä toteltavan, kääntyi hän jälleen laivanisännän puoleen.
– Ja mitenkä tämä onnettomuus on tapahtunut? kysyi laivanisäntä jatkaen keskustelua siitä, mihin nuori mies sen oli lopettanut.
– Hyvä Jumala, aivan odottamattomalla tavalla. Keskusteltuaan kauan sataman komendantin kanssa kapteeni Leclère lähti Napolista hyvin kiihtyneenä. Vuorokauden päästä tuli kuume. Kolme päivää myöhemmin hän oli kuollut... Panimme tavalliset hautajaiset toimeen, ja hän lepää, kauniisti purjeeseen kiedottuna, kolmenkymmenenkuuden naulan painoinen kuula pään puolessa ja toinen samanlainen jalkopäässä, El Giglio -saaren kohdalla. Me tuomme hänen vaimolleen hänen kunniamerkkinsä ja miekkansa. Kannatti todellakin, jatkoi nuori mies alakuloisesti hymyillen, – sotia kymmenen vuotta englantilaisia vastaan kuollakseen aivan samoin kuin muutkin vuoteessaan.
– Niin, minkä sille voi, herra Edmond, vastasi laivanisäntä, joka näytti yhä enemmän rauhoittuvan, – olemmehan kaikki kuolevaisia, ja täytyyhän vanhojen tehdä tilaa nuoremmille, sillä eihän heillä muuten olisi mahdollisuutta edistyä virassa. Ja koska vakuutatte lastin olevan...
– Hyvässä kunnossa, herra Morrel, sen voin taata. Tämä matka tuottaa teille voittoa vähintään kaksikymmentäviisituhatta frangia.
Kuljettiin juuri pyöreän tornin ohitse.
– Valmiina laskemaan kaikki purjeet! huusi nuori merimies. – Pitäkää kiirettä!
Käsky pantiin täytäntöön melkein yhtä täsmällisesti kuin sotalaivassa.
– Purjeet alas!
Tämä on ilmainen näyte. Jatka antamalla kirjan koko versio.
więcej..
